Karhukaiset selviytyvät kuivuudesta ja merivedestä, säteilystä ja kotilon suolistosta. Yksi karhukaisten erikoisuuksista on, että ne voivat kuivattaa itsensä ja pysäyttää kaikki elintoimintonsa – ja herätä siitä henkiin. Kun kaikki loppuu, mutta vettä on vielä jäljellä, ovat karhukaiset torakkaakin kovempia, uskoo Jyväskylän yliopiston karhukaisryhmän tutkimusavustaja Tommi Vuori.
Karhukaiset ovat pikkuruisia, millin kokoisia eläimiä, jotka tunnetaan yksinä planeetan kestävimmistä eliöistä. Kestävyydestä on lukuisia esimerkkejä. Yksi karhukaisten erikoisuuksista on, että ne voivat kuivattaa itsensä ja pysäyttää kaikki elintoimintonsa – ja herätä siitä henkiin. Jyväskylän yliopiston karhukaisryhmän tutkimusavustaja Tommi Vuori on tutkinut karhukaisen selviämistä lehtokotilon suoliston läpi.
Kysymyspodia toimittaa Kati Lahtinen. Julkaisija A-lehdet.